Tutkielmani perusteella oikeistopuolueiden äänestäjiä erottavia tekijöitä on useita. Selkeimmäksi erottavaksi tekijäksi analyysissä nousi kulttuurinen konservatiivisuus, joka erottaa perussuomalaisten äänestäjät kokoomusta ja keskustaa äänestäneistä.
Vuoden 2027 eduskuntavaalit lähestyvät. Maaliskuussa 2026 uusimpien gallupien perusteella näyttäisi siltä, että SDP olisi voittamassa nuo vaalit . Kolme seuraavaa puoluetta gallupin tulosten perusteella ovat kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta . Näitä kaikkia puolueita voidaan pitää jossain määrin oikeistolaisina puolueina; ainakin puolueiden ehdokkaat ja äänestäjät sijoittavat itsensä keskimäärin vasemmisto-oikeisto-akselin keskikohdan oikealle puolelle . Gallupia tarkastellessa herääkin kysymys, mikä erottaa näiden kolmen puolueen äänestäjät toisistaan.
Aikaisemmissa teksteissäni olen käynyt läpi tutkimukseni teoreettista viitekehystä, aineistoa, menetelmiä ja tutkimuksen tarpeellisuutta. Edellisessä tekstissäni kuvasin ensimmäisiä löydöksiä, joiden perusteella näyttäisi, että kulttuurinen konservatiivisuus erottaa perussuomaisten äänestäjiä muiden eduskuntapuolueiden äänestäjistä. Tässä tekstissä syvennyn siihen, mitkä tekijät erottavat suomalaisten oikeistopuolueiden äänestäjät toisistaan.
Erottavat tekijät
Kuten aikaisemmassa tekstissäni mainitsin, tulee myös tämän tekstin tuloksia tulkittaessa huomioida, että tutkielmassa tuloksia on pidetty tilastollisesti merkitsevänä, kun ne ovat 95 prosentin luottamustasolla. Luottamustaso on merkitty taulukkoon *-merkkiä käyttäen ja niiden selitteet löytyvät taulukon lopusta. Alla olevassa taulukossa 1 on esitelty regressioanalyysin tulokset mallista, jossa on mukana kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset. Analyysi on toteutettu siten, että perussuomalaisia on verrattu näihin kahteen edellä mainittuun puolueeseen. Taulukon tuloksia pitää siis tulkita siten, että ne ovat verrattuna perussuomalaisia äänestäneisiin.
Taulukosta 1 huomataan, että tilastollisesti merkitseviä muuttujia olivat kaikki muut muuttujat paitsi sukupuoli. On kuitenkin huomioitava, että osan muuttujista kohdalla tilastollisesti merkittävä tulos saatiin vain toisen tarkastelussa olevan puolueen osalta. Taulukon luvuista on tärkeää huomata saadun tuloksen etumerkki, koska sen perusteella voidaan päätellä, mihin suuntaan korrelaatio on löytynyt. Käyn kunkin muuttujan tulokset tarkemmin läpi kyseisen muuttujan kuvaajan kohdalla. Ensimmäisenä kuvaajassa 1 on ikämuuttuja.
Kuvaajassa 1 on kuvattuna ikämuuttuja. Tämä muuttuja sai tilastollisesti merkittävän tuloksen ainoastaan keskustapuolueen kohdalla. Kuten kuvasta nähdään, keskustaa kuvaava viiva nousee ikäakselin kasvaessa. Täten tulosten perusteella äänestäjän todennäköisyys äänestää keskustaa perussuomalaisten sijaan kasvaa hänen ollessaan vanhempi. Samalla tulos toimii myös toiseen suuntaan: nuoremmat äänestäjät valitsevat todennäköisemmin perussuomalaiset kuin keskustan.
Kuvaajassa 2 on puolestaan kuvattuna koulutusmuuttuja. Tämä muuttuja oli tilastollisesti merkitsevä kokoomuksen kohdalla. Kyseessä on positiivinen korrelaatio eli mitä koulutetumpi äänestäjä on, sitä todennäköisemmin hän äänestää kokoomusta perussuomalaisten sijaan. Korrelaatio pätee myös toiseen suuntaan, eli vähemmän koulutettu äänestäjä valitsee puolestaan todennäköisemmin perussuomalaiset kuin kokoomuksen.
Seuraavaksi kuvaajassa 3 on esitetty liberaali-konservatiivi -muuttuja. Tämä muuttuja oli merkitsevä ainoastaan kokoomuksen osalta. Kuvaajasta nähdään, että liberaaliksi itsensä kokeva äänestäjä valitsee todennäköisemmin kokoomuksen verrattuna perussuomalaisiin, kun taas konservatiiviksi itsensä kokeva äänestäjä valitsee todennäköisemmin perussuomalaiset.
Seuraavana on vasemmisto-oikeisto-muuttuja, jossa sekä kokoomus että keskusta saivat tilastollisesti merkitsevät tulokset. Kaikkein oikeistolaisimmaksi itsensä kokevat ihmiset äänestävät todennäköisemmin kokoomusta kuin perussuomalaisia. Keskustan kohdalla korrelaatio on toisin päin, eli vasemmalle päin akselia mentäessä äänestäjät valitsevat todennäköisemmin keskustan kuin perussuomalaiset.
Viimeisessä kuvaajassa on kuvattuna aikaisemmassa tekstissä käsitelty kulttuurinen takaisku -muuttuja. Tämä muuttuja on tilastollisesti merkitsevä molempien puolueiden osalta. Taulukon ja kuvaajan perusteella nähdään selvästi, että molempien puolueiden, kokoomuksen ja keskustan, äänestämisen todennäköisyys kasvaa mentäessä muuttujaa positiiviseen suuntaan. Samalla taas perussuomalaisten äänestystodennäköisyys kasvaa mentäessä muuttujaa negatiiviseen suuntaan. Näyttäisikin siltä, että kulttuuriset arvot luovat selkeän jaon perussuomalaisten ja kahden muun puolueen välillä.
Johtopäätökset
Tulosten perusteella suomalaisten oikeistopuolueiden äänestäjien väliltä löytyi merkittäviä eroja. Kokoomusta äänestävät itsensä eniten oikealle kokevat äänestäjät, jotka ovat myös koulutetumpia verrattuna perussuomalaisten äänestäjiin. Keskustaa puolestaan äänestävät oikeistopuolueiden kannattajista vanhempi väestö, jotka eivät sijoitu yhtä oikealle kuin perussuomalaisten ja kokoomuksen äänestäjät.
Merkittävänä jakajana perussuomalaisten ja kahden muun puoleen välillä näyttäisi kuitenkin olevan kulttuuriset arvot. Sekä kokoomuksen että keskustan äänestäjät suhtautuvat suopeammin kulttuurilliseen kehitykseen verrattuna perussuomalaisia äänestäneisiin. Tulokset noudattavat aiemmassa tekstissäni mainitsemaa kulttuurisen takaiskun teoriaa eli ajatusta, että populistisia puolueita, kuten perussuomalaisia, äänestävät kansalaiset, jotka vastustavat valtavirtakulttuurin muutosta progressiivisempaa suuntaan.
Richard Engström
