Kuinka valtakunnallinen media kirjoittaa hyvinvointialueuudistuksesta ja sen yhteydessä tehdyistä palveluverkkomuutoksista?
Suomessa toteutettiin vuoden 2023 alussa yksi historian merkittävimmistä julkishallinnon uudistuksista: hyvinvointialueuudistus. Suomeen perustettiin kokonaan uusi hallinnon taso, jolle annettiin tehtäväksi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Ennen vuotta 2023 näistä palveluista vastasivat kunnat. Uudistuksen taustalla oli tilanne, jossa monet kunnat eivät yksinkertaisesti selvinneet velvollisuuksistaan ja pystyneet tarjoamaan lakisääteisiä palveluita kuntalaisille. Jo pitkään on käyty julkista keskustelua siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittaminen ja järjestäminen on kunnille kestämätöntä.
Pelkästään uuden hallinnon tason perustaminen ei kuitenkaan ratkaise alueiden rahapulaa. Uudistuksen yhteydessä hyvinvointialueet saivat tehtäväksi kattaa alijäämäsä vuoteen 2026 mennessä. Tehtävä ei ollut yksinkertainen, sillä alueiden yhteenlaskettu alijäämä oli vielä vuonna 2024 noin 1,2 miljardia euroa. Alueiden oli pakko alkaa sopeuttaa talouttaan. Moni alue alkoi hakea säästöjä tiivistämällä palveluverkkojaan. Käytännössä palveluverkkojen tiivistämisellä tarkoitetaan joidenkin toimintojen muuttamista tai lakkauttamista. Uutiskynnyksen ylittävät muutokset palveluverkossa koskevat usein esimerkiksi terveysasemien lakkauttamista.
Suomalaisten luottamus terveyspalveluihin laskussa
Suomalaisen luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin oli jo ennen uudistusta valmiiksi heikolla tasolla. THL:n tekemän tutkimuksen mukaan vain noin puolet suomalaisista koki luottavansa terveyspalveluihin ja vielä harvempi sosiaalipalveluihin vuonna 2024. Luottamus on heikentynyt voimakkaasti, sillä vuonna 2020 terveyspalveluihin koki luottavansa vielä 76 %. Kuitenkin terveyspalveluiden käyttäjien keskuudessa asiakastyytyväisyys on ollut jopa nousussa 2020-luvulla. Mistä siis luottamuspula kumpuaa, jos palveluihin ollaan samaan aikaan tyytyväisiä?
Mikä on valtakunnallisen median rooli?
Lähipalveluita lakkautetaan, terveyspalveluihin ei luoteta, mutta saatuun hoitoon ollaan tyytyväisiä. Kiinnostuin ilmiöstä lukiessani valtakunnallisen median uutisointia hyvinvointialueuudistukseen liittyen. Otsikot olivat voimakkaita ja jutuissa puhuttiin jopa riskipelistä suomalaisten terveydellä ja hyvinvoinnilla. Päädyin pohtimaan, voiko median suhtautumisella olla vaikutuksia uudistuksen vastaanottoon ja jopa luottamukseen sosiaali- ja terveyspalveluita kohtaan. Haluan tutkielmassani selvittää, miten valtakunnallinen media kirjoittaa hyvinvointialueuudistuksesta ja sen yhteydessä tehdyistä palveluverkkomuutoksista.
Tutkielma on diskurssianalyysi eli se keskittyy kielen käyttöön ja tutkii käytännössä, miten asioista puhutaan ja millaisia merkityksiä puhe rakentaa. Tutkielmani aineisto koostuu Helsingin Sanomien, Ylen sekä Iltalehden artikkeleista, jotka käsittelevät hyvinvointialueisiin ja niiden palveluverkkoihin liittyviä kysymyksiä. Tutkimuksen teoriatausta rakentuu kahden kokonaisuuden ympärille. Ensimmäinen kokonaisuus pureutuu hallinnon uudistamiseen ja toinen mediaan sekä median valtaan.
Tätä tutkielmaa suunnitellessa olen kiinnostunut etenkin siitä, mitä hyvinvointialueuudistukseen liittyviä aiheita valtakunnallisessa mediassa nostetaan esiin ja mitä nähdään sen suurimpina ongelmakohtina. Valtakunnallisella medialla on merkittävä rooli hallinnon uudistuksissa ja niistä tiedottamisessa ja sen myötä vaikutusvaltaa myös julkiseen mielipiteeseen. Ennakko-oletuksenani on, että valtakunnallisen media keskittyy hyvinvointialueuudistuksen ongelmakohtiin ja maalaa todellisuutta negatiivisempaa kuvaa sosiaali- ja terveyspalveluista.
Alli Vepsä
