Koronakriisin alkuvaihe maaliskuussa 2020 tarjoaa kiinnostavan tarkastelun kohteen puolueiden viestinnän sisältöihin.
”Ottakaa fyysistä etäisyyttä ja henkistä läheisyyttä toisiinne – Me tarvitsemme toisiamme” – Sauli Niinistö
Suomalaisessa politiikassa on pyritty konsensukseen ja kriisien aikana tavoite on korostunut entisestään. Koronaviruksen aiheuttaman kansallisen kriisin kohdalla tämä korostui kaikkien eduskuntapuolueiden antaessa tukensa valmiuslain käyttöönotolle maaliskuussa 2020. Koronakriisin alkuvaihe tarjoaa kiinnostavan tarkastelun kohteen puolueiden viestinnän sisältöihin.
Suomessa koronavirukseen liittyvässä viestinnässä on viranomaistahojen lisäksi hyödynnetty sosiaalista mediaa. Tavoitteena on ollut koronatilanteesta tiedottaminen mahdollisimman laajalle yleisölle, mutta myös viestinnän vuorovaikutteisuuden lisääminen. Poliittisille puolueille sosiaalinen media tarjoaa väylän viestiä kohderyhmälleen haluamallaan tavalla ilman perinteisen median portinvartijan roolia. Täten sosiaalinen media tarjoaakin kiinnostavan tarkastelun kohteen yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja poliittisten puolueiden toimintaan.
Maisterin tutkielmassa tavoitteenani on kartoittaa eduskuntapuolueiden viestintää sosiaalisessa mediassa koronakriisiin liittyen kaksi viikkoa eteenpäin valmiuslain antamisesta eduskunnalle. Tutkimalla eduskuntapuolueiden sosiaalisen median sisältöjä, voidaan selvittää minkälaisia teemoja puolueet halusivat nostaa poikkeustilanteen alkuvaiheessa. Tuloksien avulla voidaan arvioida puolueiden eri painotuksia kriisin alkuvaiheessa sekä poliittisen konsensuksen ajan luonnetta.
Korona äkillisenä terveysriskinä yhteiskunnallisessa keskustelussa
Suomessa koronavirukseen liittyvien toteutettujen politiikkatoimien voidaan ajatella sijoittuvan taudin leviämisen estämisen ja lieventämisen välimaastoon. Hallituksen toimenpiteiden suunnittelussa taudin leviämisen estämiseksi on korostettu asiantuntijoiden tutkittuun tietoon perustuvia arvioita. Kuitenkin täsmällisen ja julkisen taudin torjumiseen tähtäävän strategian puute on johtanut julkiseen keskusteluun valittujen toimenpiteiden perusteluista.
Poikkeustilanteen aiheuttama poliittinen paine on voinut vaikuttaa valittuihin toimenpiteisiin tutkitun tiedon ja taudin leviämiseen tehtyjen mallinnusten sijaan. Suomen vahvasti desentralisoitunut terveydenhuoltojärjestelmä on osoittautunut haasteelliseksi terveyskriisin hallinnassa selkeän kansallisen ohjauksen ja vastuutahojen puuttuessa.
Koronan leviämisen estämiseen tähtäävät politiikkatoimet saattoivat lisätä eriarvoisuutta kohdistaen taakkaa haavoittuvassa asemassa oleville väestöryhmille. Valittuja toimenpiteitä on kuitenkin pidetty välttämättömiä taudin leviämisen estämiseksi ja terveydenhuoltojärjestelmien kantokyvyn turvaamiseksi.
Facebook poliittisessa viestinnässä
Sosiaalisen median kanavia hyödynnetään yleisesti markkinoinnin ja poliittisen viestinnän välineenä. Facebookissa on ollut mahdollisuus vuodesta 2016 lähtien reagoida päivityksiin erilaisten emojien avulla, joka on tuonut puolueiden sosiaalisen median viestintää myös tunnereaktioiden kirjon. Puolueiden viestinnällisten sisältöjen on havaittu keräävän erilaisia tunnereaktioita ja niitä myös tietoisesti haetaan.
Tutkielman aineisto kerättiin puolueiden virallisilta Facebook-sivuilta 3.4.20 ja 9.4.20. Aineistoon sisältyvät puolueiden korona-aiheiset päivitykset sekä niihin linkitetyt tekstiaineistot. Lisäksi aineistoon kerättiin päivitysten keräämät tunnereaktiot.
Taulukossa 1. on esitettynä puolueiden korona-aiheisten päivitysten lukumäärä, tunnereaktioiden määrä sekä puolueittain päivitysten keräämien tunnereaktioiden keskimäärä seurantajaksolla 17.3–31.3.20.
Taulukko 1. Eduskuntapuolueiden korona-aiheiset päivitykset 17.3–31.3.20.
Aineiston analyysissä tarkastelen teemoittelun ja kvantifioinnin avulla eduskuntapuolueiden virallisilla Facebook-sivuilla julkaistujen päivitysten tekstisisältöjen aiheita. Alustavina teemoina aineistosta nousivat talous, terveys, turvallisuus, yhdessä selviäminen ja päätöksenteko poikkeustilassa.
Sina Nordman
