Koronakriisin alkuvaihe maaliskuussa 2020 tarjoaa kiinnostavan tarkastelun kohteen puolueiden viestinnän sisältöihin.
Tunneregiimillä tarkoitetaan sosiaalisessa mediassa käytettyjä tunneilmaisuja ja tässä tutkielmassa tarkastelun kohteeksi rajattiin kuusi tunnereaktioita, joilla käyttäjien on mahdollista reagoida päivityksiin.
Puolueiden viestinnässä nousi esiin viisi teemaa; Talous, terveys, päätöksenteko poikkeustilanteessa, selviämme yhdessä sekä turvallisuus. Pandemian alkuvaiheessa kaikki puolueet halusivat osoittaa tukensa kriisinhoidolle ja hallituksen toimille. Puolueet olivat yhdenmielisiä Facebook päivitystensä sisällöissä ja erimielisyydet politiikkatoimista ilmaistiin sovittelevasti. Eniten reaktioita ja kommentteja herättivät perussuomalaisten päivitykset.
Puolueiden välillä tunneregiimien esiintymisessä oli hajontaa. Poliittisessa sosiaalisen median viestinnässä tunneregiimit ovat merkityksellisiä, sillä erilaisia tunnereaktioita herättävät päivitykset saavat enemmän orgaanista näkyvyyttä sosiaalisen median algoritmeissa. Tällä voi olla vaikutusta äänestäjien käyttäytymiseen. Vaikka somen tunnereaktioista ei voi tutkimusten mukaan ennustaa vaalivoittoa, tunnereaktiot vaikuttavat ihmisten käsityksiin ehdokkaista ja puolueista. Negatiiviset tunnereaktiot somessa voivat korreloida vaalimenestykseen positiivisia tunnereaktioita paremmin. (Anwar & Giglietto 2024.) Eräässä ennen some-aikakautta tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että toimija, joka saa eniten näkyvyyttä ilmaisuilleen ja mielipiteilleen julkisessa tilassa pystyy ohjaamaan kansakunnan mielipiteitä ja saa vaaleissa todennäköisesti eniten (McCombs ja Shaw 1977).
Tässä blogissa esittelen tulokset teemoittain ja millaisia painotuksia niillä oli puolueittain. Lisäksi esittelen puolueiden päivitysten keräämät tunnereaktiot sekä kommenttien ja jakojen lukumäärän aineiston seurantajakson aikana.
Talous
Talous -teemassa puolueet halusivat osoittaa tukea yrittäjille talousahdingossa. Työpaikkojen ja toimeentulon turvaamista pidettiin tärkeänä. Puolueet myös esittivät erilaisia näkökulmia siitä, miten tilanne muuttaa kansantalouden toimintaa.
Talous -teemassa korostui poikkeuksellisesti hallitus- ja oppositiopuolueiden yhdenmielisyys, vaikkakin hallituspuolueet edustivat lähinnä vasemmistoa ja oppositio oikeistoa – ja näin ollen ne olisivat perinteisesti talouspoliittisilta ideologioiltaan hyvin kaukana . Opposition kritiikki kohdistui velanottoon ja varoja toivottiin käytettävän vaikuttavasti. Toisaalta pandemian vaikutuksilla kansantalouteen haluttiin myös vauhdittaa ideologisia näkemyksiä ja niillä perusteltiin vihreää siirtymää, työllisyystoimien uudelleenarviointia ja tulonsiirtoja. Valtiovarainministerin salkkua pitänyt keskusta totesi pohjan pudonneen niin kehyksiltä kuin budjetiltakin.
Terveys
Terveys -teemassa puolueet pitivät tärkeänä, että koronakriisin hoidossa kiinnitettäisiin huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin. Terveydenhuollon kapasiteetin turvaamista pidettiin välttämättömänä. Puolueet myös jakoivat viestinnässään kansalaisille kehotuksia noudattaa ohjeita. Erityisesti perussuomalaiset julkaisivat päivityksiä, joissa oli konkreettisia toimintaohjeita pandemian leviäimisen hillitsemiseksi. Puolueet kiinnittivät viestinnässään huomiota kansalaisten henkiseen hyvinvointiin, toivoon, hengellisyyteen ja huumoriin osana kriisin hoitoa erityisesti kristillisdemokraattien toimesta.
Esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevien tukeminen esiintyi puolueiden päivityksissä tasaisesti. Keinot olivat kuitenkin puolueilla varsin erilaisia. Vasemmistopuolueet puolsivat tulonsiirtoja ja työttömyyskorvausten ripeää käsittelyä. Perussuomalaisten mukaan kaikki resurssi olisi suunnattava heikoimmassa asemassa oleviin oman maan kansalaisiin maahanmuuton sijaan. Kokoomus esitti kotitalousvähennyksen laajentamista ja palvelusetelien käyttöönottoa niin, että ikäihmisille voitaisiin tuoda kotiin palveluita kuten ruokaa ja lääkkeitä.
Päätöksenteko poikkeustilanteessa
Päätöksenteko poikkeustilanteessa -teemassa erityisesti oppositiopuolueet nostivat esiin tarpeen tiukemmille rajoituksille ja selkeämmille ohjeille. Valittuja toimenpiteitä koronan leviämisen estämiseksi pidetiin välttämättöminä ja päätöksenteon nopeutta pidettiin tärkeänä. RKP ja oppositiopuolueet korostivat panostuksia tutkimukseen ja asiantuntijoiden kuulemista tilanteen ratkaisemiseksi. Puolueet nostivat esiin seikkoja, joissa korona tarjosi mahdollisuuden uudistua.
Tässä teemassa oppositio esitti vaatimuksia hallitukselle toisenlaiseen toimintaan rajoitusten, ohjeiden ja päätöksenteon nopeuden suhteen ja hallituksen ja opposition väliset näkemyserot tulivat esiin selkeimmin. Puolueet myös esittivät ideologiaan pohjautuvia näkemyksiä siitä, millaisia reformien mahdollisuuksia poikkeukselliset olot tarjosivat. Koronan aiheuttama talouskriisi nähtiin otollisena perusteena sosiaaliturvauudistukselle, maahanmuuton vähentämiselle sekä hiilineutraaliin kiertotalouteen siirtymiselle. Myös kehitysyhteistyörahoitus haluttiin lakkauttaa koronan varjolla.
Yhdessä selviämme
Yhdessä selviämisen teemassa korostettiin yhtenäisyyttä kansallisen kriisin hoitamisen onnistumiseksi. Puolueet halusivat osoittaa tukensa ja arvostusta välttämättömistä yhteiskunnan toiminnoista huolehtivia ammatteja kohtaan. Viestinnässä vedottiin myös kansalaisten yksilönvastuuseen, jotta jokainen arjessaan toimisi siten, että kriisin hoito onnistuisi ja taudin leviäminen estettäisiin.
Puolueet korostivat viestinnässään yhtenäisyyden, yhteistyön ja verkostojen merkitystä koronakriisin hoidon onnistumiseksi. Hallituspuolueet nostivat esiin Euroopan unionin sekä pohjoismaisen yhteistyön merkitystä kunkin jäsenmaan kriisinhoidon tukemisessa ja varoittivat rasismin ja pelon ilmapiirin lietsonnasta. Oppositiopuolueet ilmaisivat tukensa hallituksen toimille ja opposition välikysymys peruttiin, jotta kriisin hoito ei häiriintyisi.
Turvallisuus
Puolueet nostivat viestinnässään esiin turvallisuuden koronakriisin hoidossa. Puolueiden mukaan koronapandemia oli uudenlainen, ennennäkemätön uhka. Huoltovarmuutta pidettiin koronakriisin hoidossa tärkeänä osana turvallisuutta. Erityisesti keskusta nosti esiin kotimaisen ruuan tuotannon merkitystä osana huoltovarmuutta.
Tunneregiimit puolueiden päivityksissä
Facebookissa on vuodesta 2016 lähtien ollut käytössä kuusi tunnereaktioita, joita ovat ”peukku”, ”sydän”, ”nauru”, ”suru”, ”kiukku” ja ”oho”. Tuloksissa keskimääräisten tunnereaktioiden lukumäärässä perussuomalaiset olivat keränneet puolueista eniten reaktioita. Ero toiseksi tulleeseen kokoomukseen oli selkeä. Taulukossa 1. on kuvattu eduskuntapuolueiden keräämien tunnereaktioiden määrä puolueittain.
Taulukko 1. eduskuntapuolueiden keräämien tunnereaktioiden määrä puolueittain ajanjaksolla 17.3-31.3.2020, aineiston keruuhetki 3.4.2020 ja 9.4.2020.
Tunneregiimien esiintymisessä oli puolueiden välillä hajontaa. Ihastus-emoji oli puolueista yleisin tunnereaktion muoto SDP:llä (527) ja vihreillä (418). Surun emoji oli yleisin kristillisdemokraattien (228) ja perussuomalaisten (160) päivityksissä. Perussuomalaisten päivitykset olivat keränneet muihin puolueisin nähden eniten myös huvittuneisuuden (349), kiukun (2923) ja hämmästyksen (111) tunnereaktioita. Taulukossa 2. on kuvattuna puolueiden päivitysten keräämät tunnereaktiot, kommentit ja jaot lukumääräisesti sekä reaktioiden keskimäärä per päivitys.
Taulukko 2. Puolueiden päivitysten keräämät tunnereaktiot, kommentit ja jaot lukumääräisesti ajanjaksolla 17.3-31.3.2020, aineiston keruuhetki 3.4.2020 ja 9.4.2020.
Sina Nordman
