Euroopan unionista on tullut suomalaisille aiempaa tärkeämpi Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin hötkyilevän maailmanpolitiikan seurauksena. Suomalaiset odottavat EU:lta entistä vahvempaa roolia varsinkin energia-, puolustus ja turvallisuuspolitiikan saroilla, selviää ajatuspaja Toivon “Lisää Eurooppaa, kiitos!” -kyselyraportista.
Ilmasto- ja maahanmuuttokysymykset muodostavat puolestaan kyselyn jyrkimmät poliittiset jakolinjat.
Tutkimuksen mukaan 62 prosenttia suomalaisista näkee, että EU-jäsenyys on nyt Suomelle paljon tai hieman aiempaa tärkeämpi. Noin joka neljäs (23 %) arvioi EU:n merkityksen pysyneen samana ja vain 7 prosenttia näkee EU- jäsenyyden menettäneen merkitystään.
”Erittäin kiinnostava muutos. Yhdysvaltain tilalle suomalaisten turvallisuuden ja huoltovarmuuden vahvistajaksi on noussut Euroopan unioni. Jopa harvinaisen yksimielisesti. Tämä on melkoinen haaste ja ristiriita riitaiselle ja kritisoidulle yhteisölle, jota paitsi rakastetaan vihata niin myös tunnustetaan, että tarvitsemme EU:ta enemmän kuin koskaan”, Toivon hallituksen puheenjohtaja Pauli Aalto-Setälä sanoo.
Kyselyssä tiedusteltiin, mitä EU:n pitäisi tehdä nykyistä enemmän. Toivelistan kärjessä ovat toimet liittyen energian saatavuuteen, hintaan ja huoltovarmuuteen, joihin lisäpanostuksia tulevina vuosina haluaisi 83 prosenttia vastaajista. Toiseksi eniten EU:lta toivotaan lisää rikollisuuden, verkkohuijausten ja hybridivaikuttamisen torjumiseksi (81 %) ja kolmanneksi tärkeimmäksi listalla nousee Euroopan puolustuskyky ja turvallisuus (77 %).
Nämä kolme turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvää politiikka-aluetta yhdistävät suomalaisia vahvimmin puoluekannasta riippumatta. Kuuden suurimman eduskuntapuolueen kannattajista lisää EU-toimia näissä teemoissa kannattaa vähintään 70 prosenttia vastaajista.
“Tulokset antavat vahvan selkänojan sekä hallitus- että oppositiopuolueille, jotka valmistautuvat ensi kevään vaalikampanjoihin ja pohtivat Eurooppa-linjauksiaan. On rohkaisevaa, että vahvalle ja yhtenäiselle EU-politiikalle on mahdollista löytää vahva ja tavoitteellinen suomalainen linja huolimatta siitä, mikä on seuraavan hallituksen kokoonpano”, ajatuspaja Toivon toiminnanjohtaja Raine Tiessalo sanoo.
Same same but different
Pääministeripuolue kokoomusta äänestävien kannat ovat suhteellisen lähellä toista hallituspuoluetta perussuomalaisia äänestäviä. Molempien puolueiden kannattajien tärkeimpinä pitämistä viidestä tärkeimmästä politiikka-alueesta neljä on samoja: EU:n ulkorajojen valvonta ja maahanmuuton hallinta,
rikollisuuden, verkkohuijausten ja hybridivaikuttamisen torjunta, energian saatavuus, hinta ja huoltovarmuus sekä Euroopan talouskasvu ja kilpailukyky.
Selkein ero kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajien välillä koskee kuitenkin ylipäänsä EU-jäsenyyden merkitystä Suomelle. Kokoomusta äänestävistä 75 prosenttia näkee merkityksen vahvistuneen Trumpin kaudella, perussuomalaisia äänestävistä vain 25 prosenttia on samaa mieltä.
Ilmasto- ja maahanmuuttokysymykset muodostavat puolestaan kyselyn jyrkimmät poliittiset jakolinjat. Suurin kuilu on perussuomalaisten ja vasemmistoliiton kannattajien välillä. Vasemmistoliittoa äänestävistä ilmastonmuutoksen torjuntaa haluaa lisätä 87 prosenttia mutta vain 17 prosenttia perussuomalaisia äänestävistä, kun taas EU:n ulkorajojen valvontaa ja maahanmuuton hallintaa haluaa lisätä 98 prosenttia perussuomalaisia äänestävistä mutta vain 35 prosenttia vasemmistoliittoa äänestävistä.
Ajatuspaja Toivon Iro Researchilla teettämään kyselyyn vastasi 1 000 suomalaista 30.6.–27.7.2026. Virhemarginaali on enintään noin ±3,2 prosenttiyksikköä.
Lataa koko tutkimusraportti tästä:
Toivo Kyselyraportti #04/2026 – Lisää Eurooppaa, kiitos! – EU-jäsenyyden merkityksen muutos Trumpin maailmanpolitiikan varjossa
