Selvitys tarkastelee, miten eurooppalaisten pääministeripuolueiden kannatus kehittyi pandemian alkuvaiheessa. Aineisto perustuu 20 maan helmikuun–huhtikuun 2020 mielipidemittauksiin ja pohtii nousun tai laskun mahdollisia syitä.
The publication examines China’s rise from a European perspective and argues for the need for a common EU-level China policy. It includes perspectives on China’s foreign policy, the EU’s resilience, the Arctic region, and the protection of Finnish investments.
Kirja on keskustelunavaus siitä, miten maltillisen oikeiston pitäisi vastata 2020- ja 2030-lukujen suuriin haasteisiin. Esittely korostaa uudistumisen tarvetta ja sitä, ettei tulevaisuustyötä voi tehdä vain päivänpolitiikan ehdoilla.
Raportti analysoi Ruotsin parlamenttivaalien jälkeistä umpikujaa hallitusmuodon näkökulmasta. Se osoittaa, miksi Ruotsi on vähemmistöhallitusten luvattu maa ja miksi maan tilannetta ei voi suoraan verrata Suomeen.
Selvitys kysyy, millaiset ehdokasprofiilit ovat nostaneet puolueiden kannatusta eduskuntavaaleissa 2007, 211 ja 2025. Tarkastelussa ovat erityisesti ikä, sukupuoli ja se, miten ehdokasasettelu heijastuu keskustan, kokoomuksen ja SDP:n vaalituloksiin. Selvitys julkaistiin joulukuussa 2018.
Katsaus kokoaa kesän 2018 näkökulmasta ennakkoarvion vuoden 2019 eurovaaleista. Raportti aggregoi kansalliset mielipidemittaukset ja pohtii muun muassa komission puheenjohtajuutta, suurten ryhmien alamäkeä ja äärioikeiston näkymiä.
